RSS

Juoksun 12. päivä

13 Maa

Näitä asioita kirjoitellessa joutuu välillä ihminen aika koville, mutta kova on kuorikin ja periksi ei anneta. Projektiin on sisältynyt runsaasti ylimääräisiä yllätyksiä, haasteita ja enemmän tai vähemmän paniikkia… no hätä, normal panic ;D

Lähdimme Ilonan kanssa edellisenä päivänä ajamaan kohti Turkua, tarkoituksena viettää siellä 3 päivää, ottaa muutama proge ja viimeisenä päivänä suunnata siemennykseen Mäntsälään ja sieltä kotiin. Edellinen perjantai otti hieman koville, mutta sitä ei voi edes vertailla tähän päivään.

Heräsin aamulla 7:30 ja suuntasimme Turussa proge testin ottoon. Testin jälkeen suuntasin ystäväni luokse kylään, mutta ennen kuin ennätin mihinkään sain viestin, että sähköpostien kanssa on ollut ongelmaa ja pitää varmistaa Englantiin, että siemenien lähettäminen ja kerääminen onnistuu tänään maanantaina. Ei muuta kuin tekstiviestiä menemään ja pienet paniikit läpi, onneksi tämän osion onnistuimme ratkaisemaan lopulta avustuksen voimin melko kevyesti.

Uutta vastoinkäymistä odotellessa puhelin soi… Ilonan proge on 14. Ei voi olla totta, se pitäisi saada siemennettyä huomenna tiistaina, keskiviikko ei enää käy. Mitä teen, kukaan ei ole siementämässä huomenna. Nyt pitää hetki hengitellä ja miettiä. Onneksi minulla on sellainen voimaporukka puskemassa ja auttamassa eteenpäin, että ei me kyllä vielä luovuteta 😉 Hämmentyneenä ja mieli maassa soitin Mäntsälään. Oli vaikea vältellä stressireaktioita ja ääni väristen selitin tilanteen. Voi sitä helpotuksen huokausta, kun Mäntsälä ilmoittaa, että siemennys huomenna tiistaina onnistuu. Oikeastikko, ei oo totta, ihan oikeesti? meillä on sittenkin mahdollisuus.

Päivällä jäimme nyt hieman kevyemmin mielin odottelemaan viestiä Englannista, koska paketti lähtee ja milloin saamme seurantakoodin. Piti vielä suomen puolella hoidella muutamia asioita kuljetuksen kanssa, tulisin noutamaan itse siemenet Vantaalta, jotta ne varmasti ovat saatavilla, kun suuntaamme Mäntsälään tiistai päivänä. Silloin kun joku tökkii, niin sehän sitten monesti tökkii aivan joka asiassa ja nyt alkoi tökkiä puhelin. Puhelimeni huusi usb johdon vikaa hurjana, sammutteli itseään, samalla kun minun piti seurata puhelimen kautta sähköpostia ja odotin muutamaa tärkeää puhelua. Eihän tässä ollutkaan muuta tekemistä kun suunnata puhelimenostoon.

Onneksi illalla oli tiedossa yhteiden tuskan jakamista ja saman henkisten ajatusten läpi käynti, loistoseurassa. Koko projektin toinen henki ja elämä. Sain hetkeksi unohtaa vaikeudet ja keskittyä vain ”voittoon”. Kävimme läpi Crufts näyttelyn kuvia edelliseltä viikonlopulta, kerta toisensa jälkeen upeita rotumme edustajia, tuttuja ja vieraita. Sain myös ihailla tulevan sulhasen menetystä, sijoittuen PARAS UROS 2 sijalle, rodumme edustajia Englannissa oli 188 🙂 Ilta vierähti hetkessä teekupin äärellä, tunsin helpotusta, naurua ja iloa pitkästä aikaan. Samalla seurasimme innolla paketin etenemistä maailmalla. Unelmani on lähempänä kuin koskaan, toivottavasti tämä vielä palkitaan 🙂

Mainokset
 
Jätä kommentti

Kirjoittanut : 13/03/2012 Kategoria/t: Ei kategoriaa

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

 
%d bloggers like this: