RSS

Päivittäiset arkistot: 29/01/2013

Märkäkohtu… Petollinen vieras

Ajattelin kirjoittaa hieman omakohtaisia kokemuksia minulle tällä hetkellä ajankohtaisesta ja muuten melko yleisestä narttujen vaivasta.

LAUANTAI:
Ada alkoi vuotaa rusehtavan punertavaa vuotoa lauantai iltana. Sillä oli vielä jalan vuoksi antibioottikuuri kesken, joka päättyisi sunnuntai aamuna. Vuotoa tuli melko vähän, eikä hajua ollut vielä paljon, mietinkin, että onko muka juoksua tulossa. Ada putsaili runsaasti itseään, siihen oikeastaan ensimmäisenä havahduin.

SUNNUNTAI:
Sunnuntaina vuotoa tuli selkeästi enemmän, sellaisina pulpahduksina, hetkessä puhdas narttusuoja saattoi olla vuodon peitossa. Muuten Ada oli edelleen virkeä. Siinä vaiheessa, ehkä oli jo vähän semmonen olo, et meneeks tää ohi vai onko tää alkamassa ja mikä tää on?

MAANANTAI:
Maanantaina vuoto oli edelleen samanlaista, soittelin jo omalle lääkärille, että voiko olla joku hormoonihäiriö vai mikä, päätettiin vielä seurata tämän päivä. Adan tila oli lähes normaali, käytöksessä tai voinnissa en huomannut muutosta.

TIISTAI:
Tiistai aamuna tuumin, että kyllä täytyy nyt lähteä katsomaan, mikä siellä vaivaa. Klo 13:45 Ada ultrattiin ja kohdussa näkyi selkeästi makkarapötkön tapaisia möykkyjä, eli märkäkohtu. Ada sai antibiootti-piikin välittömästi ja suunkautta annettavan antibioottikuurin, leikkaus aika varattiin torstai aamulle klo 11:30. Samalla kuunneltiin sydäntä, kaikki vaikutti hyvälle.

Kokoajan Ada on ollu virkeä, juo hyvin, mutta ei liikaa, syö mielellään herkkuja, omaa ruokaakin jos sekoittaa jotain. Kuumetta ei myöskään ole. Hieman tiheämmin pyytää ulos, muuten on virkeä. Jalan vuoksi määrätty antibioottikuuri on varmasti auttanut asiaa, toivottavasti pärjäämme torstaihin. Onneksi vuotoa tulee ulos kokoajan, se helpottaa kohtua, haju on nyt jo selkeästi todella pahaa ja vuoto näyttää sulalta suklaalta!

KESKIVIIKKO:
Keskiviikko yö meni valvoessa, Ada kyllä nukkui välillä, mutta hetken kuluttua nuoli taas itseään ja pyysi ulos muutaman tunnin välein. Tarkkailin Adaa kokoajan, aivan kun se olisi hetken tärissyt. Aamuyöstä annoin antibioottia ja ruokaa, sitten se malttoi nukkua pidemmän pätkän. Olin jo kokoajan täysin valmis ajamaan maailman ääriin päivystykseen, jos jotain ilmenisi. Päivällä Ada oli aika pirteä, silti otettiin rauhallisesti kaikessa. Vuotoa tuli pulpahdellen paljon, onneksi Ada söi ja joi normaalisti, hetken tuntui kun sillä ei olisi mitään. Illalla pesin karvat ja nyytitin torstaita varten. Aloin katsella myös, että Adan vatsa on kummallisen iso, aivan kuin tiineällä nartulla, mutta tuumasin, että jos silmät harottaa. Keksimpä niin hyvän patentti vaipankin, että Ada nukkui koko yön, eikä vuoto tullut yhtään läpi housujen.

The TORSTAI:
Torstai aamuna Ada oli rauhallinen, ruokaa ei saanut enää syödä, mutta annoin antibiootin. Mieheni vei Adan leikattavaksi klo 11:30 ja minun oli määrä hakea 15:45. Lähdön hetkellä Adasta oli kuulemma huomattavissa hieman väsymystä.

Työpäivä tuntui pitkältä!!! Alustavasti oli sovittu, että jos tapahtuisi jotain todella ikävää, minulle soitettaisiin heti. Lähdin hakemaan Adaa ja mietin mikä minulla mahtaa olla siellä vastassa.

Häkistä pilkisti pystyssä oleva pää ja heiluva häntä. Ada oli hereillä ja halusi heti nousta, kun näki minut. Ada oli kuulemma hieman itkeskellyt ja ilmoittanut, että hän voisi jo kotiin lähteä täältä. Omin jaloin se nousi ja käveli autolle asti.

Leikkaus oli mennyt hyvin ❤ Adalta oli otettu ensin verikokeet, munuaisarvot ja verikokeet, jotka olivat priimat! Anestesia oli sujunut hyvin, eikä koko leikkauksen aikana ollut mitään ongelmia. Kohtu painoi 2,65kg… Ja jos normaali kohtu on lyjykynän paksuinen, niin tämä oli paksumpi kuin ihmisen käsivarsi! Ei oltu eläinlääkärissäkään nähty ihan heti tämän kokoista märkäkohtua, tämän kokoisella koiralla. Kohtu oli niin iso, että jos se ei olisi niin paljon vuotanut ulos, se olisi takuulla revennyt sisälle. Jo nyt oli pientä verivuotoa syntynyt ja hyytymiä, mutta onneksi ei pahempaa. Välittömästi kun kohtu saatiin ulos, veren vuotoa ei ollut enää. Nestettä Ada sai tiputettuna ja suoraan niskaan, sekä kipulääkettä.

Kotona Ada jatkoi nukkumista onnellisena. Ruoka ei oikein ole maistunut, mutta juo itsenäisesti. Kailuri ”Adan paras ystävä” on nyt ahkerassa käytössä jonkun aikaa, saapi nähdä mitä Ada siitä tuumaa.

PERJANTAI:
Torstai ilta meni levätessä, kuten monesti nukutuksen ja leikkauksen jälkeen koira on viluinen, saikin Ada nukkua talvimantteli ja peitto päällä. Takamuksesta ei ole toistaiseksi vuotanut enää mitään jämiä. Koko yön se nukkui kuin tukki, kuten emäntänin valvottujen öiden jälkeen. Aamulla se oli uninen, mutta kuitenkin jotenkin iloinen ja levollinen. Ruokaa meni valikoivasti.

Mainokset
 
Jätä kommentti

Kirjoittanut : 29/01/2013 Kategoria/t: Ei kategoriaa