RSS

Etelän hetelmät

14 Hei

Olipa mielenkiintoista lähteä pitkästä aikaan tuulettumaan rajojen toiselle puolelle. Perjantaina suunnistimme päivällä nokat kohti Helsinkiä ja satamaa, päämääränä Viro, Pärnu.

Helsingissä navigaattorin ja kuskin välinen yhteys alkoi pätkiä ja ajoin harhaan niin, että kiersimme jotain laitoja myöten. Näimme Helsingin nähtävyydet eduskuntatalos myöten. Tämä koukkaus saattoikin olla ratkaiseva, siinä että vältimme ruuhkat ennen satamaa… aivan sattumalta. Ihmetystä aiheutti myös se, että emme löytäneet Helsingistä yhtään tankkaus paikkaa, taitavat kulkea ajatuksen voimalla.

Saavuttuamme Tallinnaan jouduimme hetken odottelemaan satamassa, ennen kuin kaikki pääsi ulos. Olimme tästä johtuen perillä Pärnussa vasta noin kahdentoista aikaa yöllä. Hipsuttelimme hotelliin ja odotimme jo innolla pääsyä nukkumaan pehmeisiin lakanoihin. Mutta… Kun saimme päät tynyyn, hotellihuoneessamme oli eräs, jolla oli muut suunnitelmat. Ralph ei voinut ummistaa silmiään, ei sitten hetkeksikään, milloin nuuhki Enyas, milloin haki helin kenkää ja milloin solmi itseään verhoihin. Juuri kun 5 minuutin hiljaisuus tuli, naapurihuoneessa oksennettiin ja metelöitiin. Taas kun olis voinu silmät ummistaa, niin joku lokki alkoi rääkymään ulkona. Siinä vaiheessa alkoi usko loppua… mutta mutta, nukutti tai ei, oli herättävä uuten päivää 😉

Toisena päivänä olimme jostain syystä niin nuutuneita, että kun selvisimme näyttelystä, saimme ruokaa ja kävimme suihkussa, niin muuta ei tarvittukkaan… Unta palloon!

Viikonlopun näyttelytulokset olivat mukavia:

Ralph 2xjun-SERT, 2xROP-juniori, PU-2, PU-3, BIS-1 juniori!

Ilona val ERI/1, ERI/2, SA, PN-4

Enya PN-4, PN-2, vara-CACIB

Adamant’s kasvattajaryhmä 2xROP-kasvattaja ja BIS-1 kasvattaja

Eli ei ihan tyhjin käsin tarvinnut lähteä. Kotimatka sujui kivun rajamailla kun laivassa allekirjoittanut sai kylmiä väreitä ja joka paikkaan koski. Helsingistä emme meinanneet päästä pois lainkaan, siellä kun ei tunnettu kehä-III ulkopuolella olevia kaupunkeja lainkaan. Väsyneenä ajomatkakaan ei paras mahdollinen, mutta kun aurinko laski ja sitten alkoi taas nousta, niin silmätkin alko aueta ja loppumatkasta helpotti 🙂

Välillä ajattelin etten selviä tästä koskaan, mutta jo on toivuttu ja uutta putkeen 😉

Mainokset
 
Jätä kommentti

Kirjoittanut : 14/07/2013 Kategoria/t: Ei kategoriaa

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

 
%d bloggers like this: