Meidän porukoista kaupunkilaistuneita ovat selkeästi Ada, Indi ja Enya, jotka ovat tottuneet menoon, kuin menoon, joten niitä ei kovin monet asiat enää hetkauta. Sen sijaan Ilona ja Estelle ovat selkeästi meidän maalaistolloja… Vaikka hyvinhän nekin sopeutuvat erilaisiin oloihin.
Teimme Estellen kanssa viimeviikolla reissun viikoksi kaupunkiin ja Estelle löysi itsestään heti kaikenlaisia mukavia piirteitä, joista olemme nyt saaneet sitten kotonakin nauttia.
Ensinnäkin hän on löytänyt äänensä, ihan noin muutenkin, kuin minua komentaakseen. Mikäli syystä tai toisesta jokin asia ei häntä miellytä, siitä ilmoitetaan kuuluvasti. Parasta on, kun voi kyttäillä ikkunoista mörköjä ja haukkua rätkättää möreällä äänellä häntä pystyssä rohkeutta!
Hän on myös oppinut räyhämään autossa, jos ulkopuolelta kuuluu ääniä… Hienoa! Noin muuten reissu kaupunkiin meni hyvin, suuren cityn menot eivät Estelleä paina.
