RSS

Kolme kovaa

01 Tam

Oli jälleen se aika vuodesta kun ”hölmöt” koiraharrastajat kokoontuvat kolmeksi päiväksi aamu 7 asti, ilta 18 tai pidempäänkin. Messukeskuksen koiranäyttelyihin tietenkin 😉

Tämä reissu, joku koetteli hermoja ja kaikkia muitakin osa-aluita. Aika monta kertaa tuli mietittyä tämän harrastuksen ”iloja” 😉

Ensinnäkin jo reissuun pääseminen vaati melkein mahdottomia ja siirryimme suunnitelmasta A, suunnitelmaan B, C ja D. Jouduinme vaihtamaan hotellia kolme kertaa… Ja vasta lähtöpäivänä klo 15, saimme varmistuksen hotellistamme, pienten sekaannuksien jälkeen. Eikä siinä vielä kaikki, tähän suunnitelma D:hen kuului matkustus junalla! Eihän junissa mitään vikaa ole, mutta jotenkin yhtäköt juna ja koiranäyttelyt, ei sovi ainakaan minulle. Hetken jo vitsailin, että ompa tämä helppoa… Mutta ei tosiaan, en taida siltikään innostua jatkossa. Yhden koiran kanssa oltiin onneksi liikenteessä, mutta ei siitä tavara määrästä pääse mihinkään, kun pitää olla 3 päivää reissussa.

Hotellimme oli reilun kilometrin päässä messukeskukseta ja joka aamu viritimme itsemme ”urheilutuulelle”, raahasimme häkkiä, vetoalustaa ja kamppeita pitkin siltaa, ylä ja alamäkiä. Sekä illalla vielä takaisin rätti väsyneenä, että kyllä siinä kerkesi mielessä liikkua vaikka mitä. Mutta uskoin jo hartaasti silloin, että joskus tulee vielä aika, että voin nauraa tälle kaikelle… Hah hah.. Huoh.

Kolme näyttelypäivää, silkkaa hulluutta… Kaksikin riittäisi minulle. Hirveästi ei ollut meille saamisia. Ilonalle iski valeraskaus pahimmillaan, todella apaattinen, omissaoloissaan ja teki maitoa niin, että vatsakarvat märkänä. Toisena päivänä suurta iloa toi Selma, jonka taitavasti omistajansa Jari handlasi nuorten luokan ERI/1, SA ja 8 upean parhaan nartun joukkoon, näin isossa näyttelyssä 🙂 kuin lahjana meille houdini Ralph päätti sitten kolmantena päivänä meitä ilostuttaa, voittamalla junioriluokan ERI/1, SA ja täten uusi JUNIORI VOITTAJA-13… Eikä siinä vielä kaikki PU-2, vara-sertillä!!! Tämä helpotti jo matkastressiä hieman 😉

Verenpaineen kohoamiselta ei vältytty tälläkään reissulla, Ralph murtautui häkistään sunnuntai aamuna kun tulimme aamupalalta ja seikkaili käytävällä, kunnes joku oli sen tyrkännyt huoneeseemme! Juuri kun koulutuksemme oli edistynyt… Hyvin vitsikästä.

Harrastimme shoppailuakin vaikka junalla matkustaminen toimi hyvänä rajoittimena. Koirille vähän herkkuja, Ilonalle MyDogDna passi ja Estellelle oma jumppapallo! Tämän kaiken raahaaminen junaan… Parempi olla kertomatta. Onneksi eräs ihana Pasilalsinen auttoi tavarat junaan, ennen kuin levisivät pitkin tienoota. Junamatka meni… Koomassa! Silloin ajattelin, ei enää koskaan, mutta onneks ei tarvii ajaa x)

Mainokset
 
Jätä kommentti

Kirjoittanut : 01/01/2014 Kategoria/t: Ei kategoriaa

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

 
%d bloggers like this: